perjantai 22. elokuuta 2014

Faktat tiskiin.

Monta sataa tekstiä kirjotettuna ja julkisesti jaettuna. Monen monta lukijaa ja kommenttia

Olen kyllästynyt. Tämä blogi ei enää ole sitä mitä sen piti olla. Kivaa ajankulua ja ajatusten jakoa.

Ihmeen kauan tätä kesti. Vaikka mainostin ja jaoin tekstejäni. Ja moni jakoi linkkejä omille kavereilleen. Ei tämä ollut mikään salaisuus.

En jaksa enää.

Kun siellä rivien välissä ei lue mitään.

Joten harkitsen vakavasti koko homman lopettamista.

Ehkä otan joskus uusiks. Ehkä.

Kiitos teille jotka luitte ja tykkäsitte.

Loppuun tietoisku. Just sulle S.

Mä hoidan meillä raha-asiat. Mä laitan Hra Koon maksut maksupalveluun niille päiville kun sille tulee tili. Jos olis halusta kiinni niin maksut maksettais heti kun sellaisia ilmestyy. On eri asia haluta ja pystyä.

Ja toinen juttu. Jos multa pyydetään että lähetän maksujen eräpäivät tekstiviestinä ja tämä mun kirjottama tekstiviesti lähetetään eteenpäin muokkaamatta se ei tarkota että minä olisin sen Hra Koon puhelimesta lähettäny. Meillä on omat puhelimet ja luottamus. Ei meidän tarvi toistemme puhelimia ratsata. Ei ole mitään salattavaa.

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Baarireissu

Pari asiaa jäi mietityttämään. Tai siis kolme.

1. Mikä vaivaa naisia. Kävellään tai siis purjehditaan paikasta toiseen nokka pystys ja just sen näkösenä "olen kylän kuumin kissa, revi siittä, piaats". Samalla kiemurrellaan niinku olis kauhee pissahätä. Kun eilinen artisti saapui lavalle tissittömät 13-vuotiaan näköiset tytöt nostivat olemattamia tissejään tuubitoppinsa sisällä. Housut näytti olevan joko liian piänet tai liian lyhyet. Hameis oli sama juttu. Joko maxi tai sitte niin mini että näytti vyöltä. Kun artisti esiintyi eturivi lauloi mukana ja itki. Nytkyminen oli hauskan näköstä. Parilla tytsyllä oli aurinkolasit pääs. Pimees baaris keskellä yötä. Niillä varmaan tulevaisuus häikäsi. Ja kun keikka päättyi ne pimpulat ryntäs lavalle yks kerrallaan ottaan selfieitä artistin kans. No joo. Hoopotin oman kaverinikin mutta se oli eri juttu se.

2. Mua kymmenen vuotta nuoremmat miähet. Pojat. Mitä ne on. Poikia. Vinkkinä. Jos iskurepliikkiin kuuluu naisen miehen nimen toistelu ja tämän miehen mielipiteiden kysely niin mettään menee. Myös tämä "kukaan ei saa koskaan tietää" on niin nähty. Tekijällä on aina näkijä ja täs kyläs ei tartte edes tapahtua kun jo joku on näkemäs. Aivan uskomattoman raskasta touhua. Ja vaikka kuinka vääntäisit rautalangasta, puhuisit hitaasti tavuttamalla niin ei kun nämä ei vaan tajua.

3. Illan artisti. Tutustuin tuotantoon juutupes kun mua keikalle pyydettiin. Mutta avoimin mielin ja eteenpäin. Joo. Ihan kiva keikka oli. Ihme sekoilua. Ja melttoomista. Lopuiks kaveri veti ihan pokalla että aikoo kansanedustajaks. Lupas tulla kerään ääniä tänne kun täällä ihmiset tulee keikalle sanoman takia. Sanoman. Kattokaapa sieltä juutupesta Juju.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Huomenna

Huomenna se alkaa. Minimiehen koulu.

Kysyin aamulla miltä tuntuu.
-Mitä sä siittä kokoajan kiljut, se on vaan koulu mikä alkaa.

Jep. Miks mä olen ihan paniikin partaalla asian suhteen.

Vaatteet on nimikoituna keittiön tuolilla odottamas. Reppu on viä josain. Muuta siä sitte tarvitakkaan.

Lukujärjestys ilmesty Wilmaan eilen. Ensin en meinannu ymmärtää siittä mitään mutta aikani kun kuukletin niin johan aukes. Ehkä.

Koulukuljetus  meni samalla tyylillä ku viime vuonnakin. Kuski soitti puolen päivän jälkeen ja selvitti. Piti tulla Wilmaan tästäkin tietoa mutta jännä ettei tullu..

Sitä mä jaksan ihmetellä minkä takia nämä asiat jätetään näin viime tinkaan. Eikö ne osaa vai eikö ne muka kerkee. Ja miksi kaikesta pitää tehdä niin helvetin monimutkasta.

Mutta.

Mun piäni miäs on huomenna koululainen ♥ mäenkestä...

lauantai 2. elokuuta 2014

Kiitos. Tyhjästä.

Klo 20.41

-Haetko mulle 5 litraa bensaa ruohonleikkuriin ja saunajuomaa Essolta?
-Joo. Tota. Etkö sä voisi mennä?
-En ku olen yltä päältä hies ja vaatteetki likaantu ku korjasin lammaslaidunta.
-No mutta ei se haittaa.
-Mene ny. Ajan ton nurmikon ennen saunaa. Otat minimiehen kans ajeleen.
-No ku...
-Mitä sä ny meinaat? Eiku hetkonen...
-No mä otin jo pari kaljaa janojuomaks.

Ei jumalauta...

Aina välillä herää kysymys. Miksi.

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Viikko lapsen kesälomaa jäljellä.

Sitten alkaa se loputon koulutie.

Mua jännittää ja mietityttää ihan simona.

Infotilaisuudes oli puhetta että koulu voi alkaa vasta 11 aikaan vaikka koulukyyditys tuokin muksut koululle jo klo 9.

Tai koulu voi päättyä klo 11 mutta kyyditys tulee vasta yhden jälkeen.

Ei niinku mitään järkee. Olisivat ny pikkusen järkeilleet tätäkin erilailla.

Koulun kuuluu alkaa klo 8. Ja loppua sitten kun loppuu. Kyydityksen pitää olla pihas kun koulu loppuu.

Onkohan tämä ollu aina näin vai onko tässäkin joku säästö?

Minimies kävi yksin kiskalla pyörällä sunnuntaina. Ei kuollu. Ei jääny auton alle eikä pudonnu jokeen. Silti mua jännitti.

Tulis ny se kauan kaivattu lottovoitto niin saisin itte kuskata pojan koulus. Vaikka limusiinilla. ;)

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Kuullun ymmärtäminen.

Ilta.

-Mä käyn sitte aamulla niittämäs lampaille heinät, sitte mä käyn suihkus ja lähden töihin. Mummu tulee puolen päivän aikaan niin pääset asioilles.

-Ok.

Aamu.

-Huomenta. Onkohan siä pihalla ihan kauheen kuuma jo.

-Huomenta. En yhtään tiä mutta mä lähden ny sinne asioille.

-No ethän lähde ku päivällä.

-Niin mutta mä olen sopinu että mä menen aamulla.


Niinpä...

Ja joka kerta tolle tulee asiat ihan uutena kun otan ne toisen kerran puheeks.

"Kyllä mä sua kuuntelen" on varmaan ihan totta. Ymmärtäminen ja sisäistäminen onkin sitte ihan eri juttu..

perjantai 25. heinäkuuta 2014

Kesäinen retki

Mä herään lasten kans.
Äijä jatkaa kuorsaamista.

Mä pakkaan omat, lasten ja äijän tavarat.
Äijä kääntää kylkee.

Mä ruokin elukat.
Äijä nousee sängystä.

Mä pakkaan eväät.
Äijä juo kahvia.

Mä pakkaan auton.
Äijä juo kahvia.

Mä puen lapset.
Äijä juo kahvia.

Mä pakkaan auton.
Äijä seisoo vieres.

Jaa miks ei enempää reissata...